St1 Deep Heatin geoterminen lämpölaitos

Liisa Joenpolvi, St1 Deep Heat, liisa.joenpolvi [at] st1.fi
St1 Deep Heat –pilottiprojektissa rakennetaan Fortumin Otaniemen lämpölaitoksen alueelle geoterminen pilottituotantolaitos, jonka arvioitiin valmistuvan vuonna 2017. Lämpökaivojen porauksen aikana ilmenneet haasteet ovat kuitenkin hidastaneet hankkeen etenemistä. Projektin tavoitteena on rakentaa Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva, teollisen mittakaavan lämpölaitos. Geoterminen lämpö on lupaava vaihtoehto päästöttömässä lämmöntuotannossa. Valmis laitos tuottaa jopa 40 MW energiaa. Fortum tulee ostamaan lämmön kaukolämpöverkkoonsa ja sillä arvioidaan voitavan kattaa jopa 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.
Geotermistä lämpöä otetaan talteen kahdesta 6,5 kilometrin syvyyteen porattavasta lämpökaivosta. Kumppaniksi syvälämpökaivojen poraamiseen St1 Deep Heat on kilpailutuksella valinnut Strada Energyn, geotermiseen poraukseen erikoistuneen englantilaisyrityksen. Geotermistä energiaa hyödynnetään lämmöntuotannossa siten, että vettä syötetään lämpökaivon yhdestä reiästä alas, ja veden kuumennuttua kallioperässä se nousee toisesta reiästä ylös. Kuumentuneen veden sisältämä lämpö syötetään lämpölaitoksella lämmönvaihtimen kautta suoraan kaukolämpöverkkoon ilman lämpöpumppuja. Pilottihankkeen tavoitteena on kehittää päästötön syvälämpövoimalan konsepti ja kasvattaa suomalaista osaamista geotermisen lämmön tuotannossa.
Laitoksen kahdesta reiästä toinen on porattu, ja jälkimmäisen on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppupuolella. Stimulointivaihe, jossa seurattiin valmiiseen reikään syötettävän veden virtausta kallion sisällä olevissa raoissa, on saatu suunnitelman mukaan onnistuneesti päätökseen kesällä 2018. Vesistimulaatio täytti positiivisimmat ennakko-odotukset, mikä käytännössä antaa odottaa erinomaisia lämpötehoja tulevassa laitoksessa. Syksyllä 2018 suoritettiin kallioperätutkimuksen seuraavaa vaihetta luotausasemilla Espoossa ja Helsingissä, joissa mittausten avulla haettiin tarkkaa tietoa kallion veden kulkureittien rakovyöhykkeistä. Tiedon avulla määritellään toisen syvälämpökaivon viimeisen osuuden suuntaus.