Taloyhtiön katolla tuotetun aurinkosähkön jakaminen asukkaille ei toistaiseksi ole ollut Suomessa mahdollista. Aurinkopaneelien tuottaman sähkön myynti verkkoon markkinahinnalla ei ole kannattavaa, mutta järjestelmän asentaminen oman sähkömittarin taakse sekä omasta voimalasta sähkön tuottaminen omaan käyttöön on, koska silloin itse tuotetun sähkön osalta voidaan vähentää sekä ostetun sähkön, sähkön siirron ja verojen osuus sähkölaskusta. Siksi aurinkopaneelit mitoitetaan yleensä niin, että sähkö voidaan suurimmaksi osaksi käyttää itse. Tästä syystä asuinkerrostaloihin asennettavat aurinkopaneelit on yleensä mitoitettu niin, että niillä tuotetaan vain kiinteistösähköä taloyhtiön yhteisiin tiloihin.

Aalto-yliopisto ja Helen Sähköverkko Oy etsivät aurinkosähkön hyvityslaskentamallin kokeiluun soveltuvaa pilottitaloyhtiötä ja löysivät sellaisen As Oy Haapalahdenkatu 11:sta, Helsingin Huopalahdesta. Yhtiössä tehtiin kattoremonttia ja tutkittiin mahdollisuutta asentaa katolle myös aurinkopaneelit. Kyseessä on 56 asukkaan Hitas-taloyhtiö. Hyvityslaskentamallia on pilotoitu myös Herttoniemessä ja Oulussa.

Palvelua kehitetään yhteistyössä Helen Sähköverkot Oy:n kanssa. Helen Sähköverkot haluaa kehittää uusia palveluja taloyhtiöille ja hyödyntää paremmin etäluettavia sähkömittareita. Kehitettävän hyvityslaskentapalvelun avulla myös taloyhtiön asukkaat saavat saman hyödyn siirtomaksun ja sähköveron osalta samaan tapaan kuten omakotitalossa asuvat pientuottajat nykyisin. Hyvityslaskennan tuloksena aurinkosähköä siirretään taloyhtiön katolta asuntoihin jakeluverkkoyhtiön mittarien kautta kiinteistöverkossa ilman sähkövero- ja siirtomaksuja. Sähköverot kompensoidaan taloyhtiölle tutkimushankkeen budjetista, koska niitä ei voi kokeilussa välttää ilman EU:n lupaa.

As Oy Haapalahdenkatu 11:ssa tehtävässä kokeilussa tutkitaan aurinkosähköinvestointiin liittyvää päätöksentekoa, tarvittavia kirjauksia asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen, aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta sekä asukkaiden tyytyväisyyttä investointiin ja hyvityslaskennan toteutukseen. Tärkeänä tavoitteena on myös vaikuttaa lainsäädäntöön niin, että itse tuotetun aurinkosähkön hyvityslaskenta tulisi mahdolliseksi. Kokeilua toteutetaan vuoteen 2019 saakka Työ- ja elinkeinoministeriön ja Energiaviraston poikkeusluvalla. Taloyhtiö on sitoutunut jakamaan muille kokemuksiaan. Pilotin tuloksia julkaistaan hankkeen edetessä Finsolarin verkkosivuilla sekä Facebookin Finsolar aurinkoenergiatietoa –ryhmässä. 

Finsolar-hankkeen mukaan tasejakson sisäinen netotus sekä hyvityslaskenta voisi olla viety osaksi lainsäädäntöä ja käytäntöä vuoteen 2023 mennessä. Siirtymävaiheen ajaksi valmistellaan kokeilua, jossa verkkoyhtiöt voisivat tarjota ja testata kuluttajille suunnattavia tuntinetotus- ja hyvityslaskentapalveluja. Energiavirasto harkitsee, miten kokeilu voitaisiin toteuttaa ajalla 10/2019-2023 verkkoyhtiöiden toimesta. Arviolta jopa miljoona suomalaista voisi päästä tuntinetotuksen ja hyvityslaskentapalvelun piirin kokeiluajalla.