Ruukki on rakentanut Hämeenlinnaan Suomen ensimmäisen lähes nollaenergiahallin liike- ja toimitiloille. Halli sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kampusalueella, ja sitä käyttävät Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ruukki. Rakennusprojektin tarkoituksena oli osoittaa, että yli 50 % nykyisiä säännöksiä energiatehokkaampi halli on mahdollista toteuttaa taloudellisesti kannattavalla tavalla, kun rakennusratkaisut optimoidaan rakennuksen elinkaaren ajalle. Rakennettu halli ylittää myös kirkkaasti lähes-nollaenergiarakentamiselle ehdotetut tavoitteet.

Hallin teknisen tilan katolle on asennettu 24 katteeseen integroitua Ruukki Classic® solar -aurinkokeräintä. Aurinkokeräimet keräävät kesällä auringon lämpöenergiaa ja siirtävät sen energiapaaluilla maaperään, jossa lämpö varastoituu rakennuksen alla olevaan paksuun savikerrokseen. Talviaikaan paalut siirtävät energiaa maaperästä rakennuksen lämmittämiseen. Maaperään varastoitunut energia hyödynnetään lämpöpumppujen avulla rakennuksen lämmittämiseen. Maaperään kesällä johdettu lämpö tehostaa lämpöpumpun toimintaa. Jäähdyttämiseen käytetään erillistä kallioon porattua kaivoa.

Rakennuksessa hyödynnetään myös aurinkosähköä: ulkoseiniin on asennettu 61 m2 Ruukki® on-wall solar -paneeleita etelän puoleiseen julkisivuun. Lisäksi rakennuksen ikkunoiden koot ja suunnat on optimoitu energiatehokkuutta ajatellen. Etelänpuoleiset ikkunat ovat polykarbonaatista valmistetut, lämpöä hyvin eristävät kennoikkunat, jotka mahdollistavat tehokkaan päivänvalon hyödyntämisen ja myös jakavat valon tiloihin tasaisesti. Rakennuksen ulkoseinät on toteutettu Ruukin energiapaneelijärjestelmällä, joka perustuu ilmatiiviisiin paneeleihin sekä paneelien ja liittyvien osien erinomaiseen tiiveyteen. Lämmönjako on toteutettu säteilyyn perustuvilla lämmitys- ja jäähdytysprofiileilla. Järjestelmä vähentää ilmanvaihdosta johtuvaa energiankulutusta.

Hallin laitteisiin ja rakenteisiin on asennettu jo rakentamisvaiheessa mittareita ja antureita, joiden avulla seurataan rakenteiden ja talotekniikan toiminnallisuutta ja energiatehokkuutta. Kerättyä tietoa hyödynnetään kiinteistönpidossa säätämällä rakennus toimimaan suunnitellulla tavalla. Tietoa voidaan käyttää myös tuotekehityksessä.